Homespään urheiluruutu: Rugby

Eilinen lauantai oli tehty hikisistä miehistä, hyvistä reisilihaksista, rugbystä ja footysta. :P Mutta koska mulla on puheenaiheet sen verran vähissä, niin säästänpä footyt myöhemmälle, eli ekaks pelkkää rugbyä :)

Alun perin suunnitelmana oli lähteä Cynthian kanssa kannustamaan Tomia ja sen joukkuetta rugby-pelissä. No, suunnitelma muuttuikin sitten niin, että minä, Cynthia ja Tom mentiin kannustamaan Tomin joukkuetta. Torstaina nimittäin Tom tuli treeneistä jääpussi polvessa, sillä polvi oli mennyt sijoiltaan. Auts! Perjantaina Tom kävi lääkärissä, sai kainalosauvat (siis todella sellaiset jotka menee kainaloihin asti, testasin, ja oli todella epämukavat) ja semmosen polvituen, ja lähetteen polvispesialistille ens viikolle. Toivottavasti ei nyt tarvittais mitään leikkauksia ainakaan. Onneksi Tomilla on tämmöset kivat housematet, jotka kuskaa sairaalaan (Cynthia) ja kauppaan (minä). Mutta pitäähän nyt potilasta vähän auttaa!

Meidän tähtipelaaja Tom (ja heti on jätetty kainalosauvat kotia!)

Rugbystä mulla oli etukäteen jonkinlainen käsitys, mutta ei mitään kovin tarkkaa. Onneksi oli Tom selostamassa sääntöjä. Kävi kuitenkin ilmi että kyseessähän on ihan loistava laji! :D Tätä pitää nyt selventää havainnollistavin kuvin:

Ensimmäinen kommenttini tähän tilanteeseen oli että "mitää noi nyt tekee??" :D

 

Siis noista kyseenalaisista asennoista ja toisten miesten takapuolien halailuista tuli elävästi mieleen eräs lapualaisen stand up koomikon vitsi paikallisten miesten mentaliteetista: Runojen kirjottaminen on ihan homojen hommaa, musiikon työ on ihan homojen hommaa, näyttelijän työ on ihan homojen hommaa, mutta PAINI! Siinä kun laitetaan oikein tiukat trikoot päälle ja ähistään naama toisen miehen jalkovälissä, niin se on todellinen tosimiesten laji, ja tämän heterompaa lajia ei ookaan! Mua on siis jaksanu naurattaa tää vitsi siitä lähtien kun oon sen kuullu, ja oisko siitä nyt noin 5 vuotta aikaa... :D Ja sen vois hyvin soveltaa myös rugbyyn.


Noissa lähitilanteissa, missä erityisesti oikein takarivistö halailee eturivistön takapuolia, oli myös mua erittäin suuresti huvittava ääniefekti. Semmonen suuri "hmpppppppf", joka tietenkin aiheutui suuresta ponnistelusta. Mutta kun se toistui joka kerta samassa tilanteessa heti pillin vihellyksestä, niin kyllä, tää jaksoi mua suuresti huvittaa :D


Mutta se mikä teki tästä lajista mielenkiintoisen, oli että kokoajan tapahtui aika paljon ja pelaajat oikeasti näytti saavan reippaasti liikuntaa (vrt. sunnuntaikävely-kriketti), aina oli joku mies maassa ja yleensä kasa miehiä sen päällä ja sitten nää huikeat aloitushypyt (joita ensimmäisessä kuvassa valmistellaan):

Niin ja kun nyt naispuolisia lukijoita kuitenkin kiinnostaa, niin silmänruoka oli vähän niin sanotusti katsojan silmissä tässä päivä-pelissä:

Mutta annettakoon se heille anteeksi. Tää ei ollu mikään ammattilaistason peli kuitenkaan :) Eli loppuyhteenvetona:

Homespää suosittelee!