Great Ocean Road

Jatketaanpa nyt kun on alkuun päästy, eli vuorossa "vähän" kuvia great ocean roadilta. Täällä onkin yks hikari lukijakunnassa, että en tiiä uskaltaako tässä enää paljon mitään julistaa mistään paikoista, mutta toisaalta onpahan sitten teillä lukijoilla edes faktat kunnossa. Eli tosiaan edellisen postauksen blue lake onkin kraateri, vaan eipä ole sunken garden! Olin vaan puoliksi oikeassa, mutta eikai ilman googlea voi tietää paljon mitään? Tai siis noin puolet asioista voi. 

Lauantai oli melko sateinen, tai vaihtelevasti satoi ja ei satanu. Oli myös vähän vilpsakkaa ja vähän enemmän tuulista. Mount Gambierilta oltiin saatu jopa lähialueen kartta mukaan, ja seuraavasta infopisteestä saatiin ihan koko great ocean roadin kartta, eli turhaan tästä olis kotona kannattanu huolehtiakaan! Ennen varsinaisen great ocean roadin alkua pysähdyttiin Portlandissa, jossa ei kuitenkaan kauaa viihdytty, kun sää näytti tältä:

Kakkukahveilla sentäs kävästiin! Ei muuten to - del - la - kaan pärjää Cafe Vanillen juustokakulle tämä.

 No worries edelleenkin jatkui, sillä ei otettu millään lailla selvää etukäteen mitähän mahtaa olla nähtävyyksiä matkan varrella. Täällä kuitenkin hyvin huolehditaan turisteista, ja kaikki lookout -kohdat ja muut nähtävyydet on selkeästi merkitty. Ensimmäisenä tuli vastaan Bay of Islands:

Tälle seuraavalle paikalle en muista nimeä, mutta samoja maisemia nää suunnilleen vielä on, tän parkkipaikka oli ehkä 500 m edellisestä

 

Vähän alko just piskotella, mutta suht kuivina päästiin autolle takas

 Sit tuli the Grotto:

Mä onnistun kyllä aina kuvissa!

 Tästä olin jopa kuullut etukäteen; London Bridge! Toi on ennen ollut kaksiosainen, eli suoraan mantereelta on päässyt kävelemään tuonne päälle, kunnes se sitten joskus (hikari voi googlettaa) romahti, ja onneks kukaan ei kuollu, mut pari tyyppiä jäi loukkuun tonne saaren päälle. Heidät pelastettiin n. tunnin päästä helikopterilla, ja heillä on nyt aika hyvä tarina kerrottavana kotona!

No tän paikan nimeä en kyllä muista.

Koko reitin päänähtävyys taitaa olla Twelve Apostoles. Ja sen myös huomasi. Muissa paikoissa parkkipaikat oli 4-15 autolle, täällä ehkä 100 autolle + kioski ja vessat ja pari helikopteri firmaa jne. Tää ei kyllä millään muotoa jäänyt omaksi lemppariksi, vaikka toki ihan kivat maisemat! Ehkä tässä vaiheessa oli jo nähty tarpeeksi tommosia merestä kohoavia saaria, että ei ollu enää niin vaikutusta...

Voit KUOLLA. Tää oli mun mielestä niin huvittavan dramaattista, vaikka uskon että todella tarpeellinen, koska joka puolella näyttäis idiootti-turisteja riittävän, jotka tekee kaiken kielletyn.

"Mee parturiin" sano Maukka kun tämän kuvan näki

Tän jälkeen alkoi hyvin hyvin mutkikas ja hidas osuus metsän keskellä, jossa ei valitettavasti voinut pysähtyä ottamaan kuvia kapean tien vuoksi. Sää muuttui koko ajan sateisemmaksi ja yhdellä aukiolla maisemat näytti tältä.

Sit viimeinen lookout tälle päivää, ja samalla hirmuhauska kyltti :D

Surkea huijausyritys. Joo on se Johanna oikeesti :P

 Tässä vaiheessa ilmassa alkoi olla jo maailmanlopun tuntua, niin kova tuuli ja sade ja aallokko oli. Mutta kyllähän kunnon turistit silti pakolliset kuvat nappaa!

Ei sellaista säätä etteikö kameralle hymy irtois

 Maailmanlopun meininkiä lisäsi vielä Annelin varoittelevat viestit tulvista ja sykloneista, että Melbourneen ei ole menemistä. Kyseltiin kuitenkin majapaikassa omistajalta, ja hän sanoi ettei pitäisi olla hätää. Meillä oli aika ihmeellinen majoitustyyppi, jossa jaettiin olohuone, keittiö ja kylppäri toisen pariskunnan kanssa. He olivat Sydneystä (vähän vanhempaa ikäluokkaa kuin me) ja vakuuttelivat ettei tulla seuraavana iltana näkemään merkkiäkään tulvista Melbournessa, ja niinpä uhattiin Annelin varoituksia (anteeksi vain :) ), ja jatkettiin seuraavana päivänä matkaa. Radiossa vielä kuuluteltiin, että sinne vaan huoletta Melbourneen, ja niinpä me taas oltiin että no worries!

Toisena päivänä aurinko paistoi ja maisemat oli ihan erilaisia edelliseen päivään verrattuna. Nyt tie mutkitteli rannan tuntumassa ja rannat oli enimmäkseen hiekkarantoja.

Tää näytti sopivalta paikalta ekalle pysähdykselle:

Maukka löysi kepin

Tämmöstä se taiteili

Ja oli siitä näin tyytyväinen

Mun mielestä Ocean Road oli liian pitkä, joten lyhensin, ja olin noin tyytyväinen

Meidän kansainväliset nimet

Mut mitä tekee Maukka!?

Paljastaa että ollaankin Suomesta!? Voeeee

Erikoisia vedeneläviä

Tie oli enimmäkseen tämmöistä

 Sit löydettin vesiputous!

Mä tykkään näistä kukista

Tommosta vauhtia sai ajaa useimmiten (paitsi kaahaaja-Maukka tais mennä viidessäkympissäkin usein! )

Hehe

Majakat ne on kivoja. Meinasin sanoa että miksei Suomessa oo, mutta juurihan mä oon yhden juurella työskennellyt puoli vuotta ;)

Ei näytä kovin vakuuttavalta touhulta

Mutta onnistui!

Maukan taidonnäyte :D

 Sit tää oli viimenen biitsi (ehkä) mitä vilkastiin. Ja sit me lähdettiin Melbourneen!

Mimmi tuolla toivoi enemmän panostusta työajalla blogiin. Tähän en voi suostua millään, mutta jäinpä toimistolle kirjottelemaan teille tämän! Kello on jo kohta seittemän illalla, nyt äkkiä kotia!