Normielämää

Enpäs oo pitkään aikaan kirjoittanut sellaista normaalia postausta, että mitä lähipäivinä on tapahtunut. Nyt otin tämän asian oikeen asiakseni, ja kuvailin viikonlopun aikana jotain juttuja, että kuulette vähän normaalista vapaa-ajan vietostakin pitkästä aikaa. Vaikka tosin totuus onkin, että nyt oli pitkästä aikaa normaali viikonloppu Adelaidessa. Kirjoitin tämän jo siis eilen, mutta netti päätti lakata taas toimimasta juuri kun piti kuvia alkaa lataamaan, eikä sitten toiminutkaan loppuiltana. Tämä siis puolustuksena, että kun kerrankin yritin tehdä melko ajankohtaista postausta, niin taas mennään pari päivää myöhässä ;)

Lauantai alkoi mukavalla aamupalalla, eli tuoreella ananaksella, mansikoilla ja cantaloupe melonilla, nam! Samalla kirjoittelin perjantaina jo aloitettua (mutta nukahtamisen vuoksi ei kovin pitkälle edennyttä) postausta tänne blogiin, ja siinähän taas hurahti helposti pari tuntia. Tommoset super-postaukset vie yllättävän kauan, etenkin kuvien valitseminen ja lataaminen.

Tekstin julkistamisen jälkeen lähdin suuntaamaan rannalle. Menin pitkästä aikaa Glenelgiin, josta olenkin jo aikaisemmin laittanut kuvia tänne. Oltiin sovittu että nähdään siellä, mutta melkein perille päästyäni Cynthia laittoikin viestin, että he päättivätkin mennä toiselle rannalle. Kyllähän se vähän ärsytti, mutta menin sitten yksin. Tosin samantien paikan valittuani joku paikallinen mies tuli lainaamaan aurinkorasvaa ja jäi juttelemaan noin tunniksi, että oli kuitenkin jotain seuraa. Mua odottaa varmaan aikamoinen kulttuurishokki Suomeen palatessa, kun vieraat ihmiset ei morjestele eikä tuu juttelemaan, kun nyt oon jo täysin tottunut siihen, ensiviikkojen hämmennysten jälkeen. Usein töihinkin kävellessä saattaa ohikulkijat huikata good morningit, mihin nykyään vastaan automaattisesti takaisin. Ensimmäisellä kerralla meni ehkä 10 sekuntia varmistellessa että oliko se tosiaan osoitettu mulle, vai onko jossain mun takana joku, ja sitten vasta ymmärsin vastata :D Mä kyllä viihdyn erittäin hyvin tälläisessä avoimessa ilmapiirissä, voitais me epäsosiaaliset suomalaisetkin ottaa vähän mallia (turha toivo?)

Jo aiemmissa postauksissa kehutuista bussiyhteyksistä johtuen suuri osa päivästä lohkesi bussissa ja ratikassa istumiseen, matka kestää yhteen suuntaan noin 1,5 tuntia! Vietin rannalla vain reilut pari tuntia, ja lähdin sitten kotiin valmistautumaan illan bileisiin. Juhlistimme Jaapin ja Paulan synttäreitä Jaapin asunnolla, ja näköjään täällä on sellainen kulttuuri, että kotibileistä ei olla ikinä lähdössä baariin. No, ilta oli kyllä tosi hauska muutenkin, ja viihdyttiin ihan tarpeeksi myöhään...

Tanja (se uus saksalainen tyttö joka tuli just), minää, Cynthia, Rebecca ja Paula (synttärisankari)

Alkaa muuten olla vähän eroa siihen valkonaamaan joka lähti Suomesta. Cynthia hermostui jo, kun kaikki kehui vaan mun rusketusta eikä kukaan sen, ja jonkin aikaa se kulkikin mun vierellä todistelemassa että hänen käsivartensa on kyllä ruskeampi kuin mun. Mutta Cynthia oli siis jo melko ruskea tänne tullessaan, ja ero lähtötilanteeseen verrattuna mulla on paljon suurempi, mikä on myös syy kaikkien ihmetykseen.

Jay, Yongzhe ja mää (myönnetään että keskimmäinen nimi piti luntata facebookista, noi aasialaiset on niin vaikeita :D)

Seuraavana aamuna piti sitten herätä jo yhdeksältä, koska oltiin menossa katsomaan potentiaalista asuntoa. Omille tavoilleni harvinaisesti olin laittanut tyytyväisenä herätyskellon pois, ja jatkanut nukkumista, kunnes yön sohvalla nukkunut Cynthia tuli ilmoittamaan että 5 minuuttia aikaa lähtöön. Hurjasta väsymyksestä huolimatta onnistuin lähtemään viidessä minuutissa ja sieppaamaan mukaan kaikki tavarat mitä voisin päivän aikana tarvita. Asunto oli kertakaikkiaan täydellinen, mutta koska tarjouduimme ottamaan sen vain 4 kuukaudeksi, emme olleet parhaat ehdokkaat vuokralaisiksi, ja illalla kuulimme sitten että joku parempi vuokralainen oli tullut paikalle, joka halusi asunnon vuodeksi. Etsintä jatkuu siis edelleen, ja liian aikainen herätys oli turha :( Mentiin kuitenkin läheiseen kahvilaan kunnon aamupalalle, että saatiin jotain iloa irti liikkeellä olemisesta.

Aamupalan jälkeen oltiin menossa taas eri rannalle, tällä kertaa melko kaukaiselle, mutta ensin piti ajaa Cynthia luo hakemaan pyyhe, sitten meille hakemaan edelleen sohvalla nukkuva Daniel, sitten Michael Jaapin luota, sitten ajaa Danielin luo hakemaan uimashortsit ja siinä matkalla mäkkäriin hakemaan Michaelille aamupalaa ja vielä yksi pysähdys tehtiin huoltoasemalla, niin johan tuli matkalle lisäpituutta. Perillä rannalla oltiin lopulta vasta kahdelta. Yhdeksästä kahteen asti mä vaan odotin koska pääsen takaisin nukkumaan, ja rannalla viimeinen murhe oli vain aurinkorasvan levittäminen huolellisesti kaikkialle. Sää ei ollut paahteisen kuuma, mutta tarpeeksi lämmin kyllä rantakeliksi ja sopiva siis myös päiväunille ;)

Pitää laittaa välillä vähän rumempiakin kukkia tänne :D

Laiturikuvaa en laita tällä kertaa, mutta lokki on näköjään pakollinen :D

Mun energiataso riitti nukkumiseen ja oman naaman zoomailemiseen

Muilla riitti enemmän energiaa, ja he pelailivat vähän lentopallon kanssa ja kokeilivat "body surfingia" jossa surffilautana käytetään omaa vartaloa, ja annetaan aallon viedä usein rantaan saakka. Saas nähdä onnistunko itse kokeilemaan joskus samaa, sitten joku kerta kun on vähän enemmän energiaa... Tää kyseinen biitsi on myös mahdollinen snorklailulle, mutta tällä kertaa oli hirveä aallokko, ja snorkailu ei olisi ollut kovin mukavaa.

Michael on lähdössä ensi lauantaina takaisin Ranskaan, joten kyseessä oli hänen viimeinen viikonloppu. Hän olikin kutsunut kaikki intialaiseen ravintolaan syömään, ja lopulta meitä oli 10 syöjää menossa. Itse yliherkkänä kaikelle tuliselle en edes lukenut ruokia, joiden perässä oli chilin kuva (puhumattakaan 2, 3 tai 4 chiliä) mutta onneksi oli tavallisiakin ruokia tarjolla. Valitsemani butter chicken oli oikein maistuvaa, ja sanoisin että siinä ei varmaan ollut chiliä laisinkaan.

Mango Lassi, eli jugurtti-mango juoma, hyvää oli namnam

Sen verran hiljaista porukkaa oli, että taisi väsymys painaa muitakin. Seuraavana yönä nukuin kyllä oikein makoisat 9 tunnin unet, ja johan jaksaa taas jatkaa :)

Haha, kylläpäs tuntuikin tylsältä kirjoitella vaan tämmöistä perushuttua. Toivottavasti ette ihan kyllästyneet ;) Pitänee kehittää taas jotain jännittävämpää aihetta seuraavaksi...

ps. nyt mä päivitän tän kertaheitolla ajantasalle. Tänään kävi nimittäin hullun hyvä säkä! Ostin Subwaysta aterian, ja sain vahingossa kaksi keksiä! Olisinpa halunnut nähdä ilmeeni kun katsoin keksipussin sisään! :D