Tänään huomasin että olen alkanut ajatella kaiken englanniksi. Kielikylpy siis alkaa tehota jo! Nytkin meinasin aluksi alkaa kirjoittaa enkuksi, mutta yritetään nyt pitää vähän kosketuspintaa suomen kieleenkin :)
Tänään oli siis ensimmäinen työpäivä! Kreisines! Päivä meni täysin paperitöiden ja muun orientoitumien merkeissä, sekä ihmisiin tutustuessa. Ensi alkuun pari huippu-uutista:
1. Mulla on palkallinen joululoma!! Eli 24.12-3.1 palkka juoksee ja meitsi juoksee jossain biitsillä ;)
2. Sen lisäksi mulla on 10 palkallista lomapäivää!!! JEEEE! Ei ollut tullut kyllä mieleenikään, että semmoista voisi olla :) Pitää vielä selvittää voinko pitää kaikki putkeen helmikuussa kun Markus tulee käymään, sillä papereissa sanottiin että yleensä lomapäiviä saa pitää sitä mukaa kuin niitä kertyy, joka on noin 1,6 kuukaudessa - silloin siis ei olisi ehtinyt kertyä kuin 3-5 päivää. Mutta onhan sekin jotain!
3. Sain sittenkin opiskelijakortin, vaikka luulin etten saa. Tervetuloa takaisin halpa opiskelija-elämä <3
Sitten oli yksi ärsytysasia, nimittäin joudun raahata läppäriä joka päivä töissä mukana. Nään jo sieluni silmin itseni hikoilemassa +40 asteessa ja suunnittelemassa laukun heittämistä lähimmän palmun latvaan. No mutta siis mullahan ei ollut mukana yhtäkään laukkua mihin läppäri mahtuisi, joten mun oli kertakaikkiaan pakko - siis aivan oikeasti pakko - käydä ostamassa uusi olkalaukku ;) Kävin ensin kattelemassa oikeita läppärilaukkuja, mutta ne olivat sekä rumia että hirveän kalliita, joten päädyin ostamaan sitten jo lauantaina ihailemani ison olkalaukun, joka osoittautuikin ihan täydellisen kokoiseksi. Ja näköiseksi. ;)
Tapasin siis hirvittävän paljon ihmisiä, ja kaikki oli tosi kivoja! Tällä hetkellä työskentelen 5 muun IAESTE traineen kanssa samassa huoneessa, myöhemmin siirryn laboratorioluokkaan, jossa mentori-buddy-opiskelijanikin työskentelee. Buddyni on nimeltään Melanie, todella mukava ranskalainen tyttö, joka on nyt viettänyt 2 vuotta ja 8 kuukautta yhteen mittaan Australiassa, aloittaen samalla tavalla harjoittelijana kuin minäkin. Ja just huomenna hän sitten lähtee Ranskaan! Eli käytännössä olen vähän niinkuin oman onneni nojassa seuraavat kolme viikkoa ennen joulua. Melanie oli kirjoittanut pari A4 täyteen kaikkea mitä mun pitäisi tässä kolmen viikon aikana tehdä, järjestää itselleni erilaisia labra perehdytyksiä ja sit pitäisi jotain mittauksiakin jo osata tehdä. Niin, mä siis alan tehdä täällä jotain KEMIAN LABROJA! :D Melanie oli myös aika järkyttynyt, kun kuuli etten oo koskaan semmoisia tehnyt, ja ihmetteli mitä mä sitten oon mahtanu tehdä kun oon näin pitkälle opinnoissa edenny. No, hän uskoi kuitenkin että hyvin se menee. Ja eiköhän!
Meitä IAESTE-harjoittelijoita on siis tosi paljon, lisäksi on väitöskirjan tekijöitä ja kesäopiskelijoita. Niin ja se Liz muuten paljastui oikein hauskaksi tyypiksi. Ulkonäöltään vähän saman näköinen kuin TTYY:n Paula, mutta luonteeltaan täysin päinvastainen (eli tosiaankin hauska ja mukava). Tänään aloitti myös Sri Lankalainen Kshanti, ja voi että kun se oli pikkuinen ja ujo ja hiljainen! Mua oikein alko jännittää sen puolesta, että saako se sanottua mitään kun jotain kysyttiin. Mutta Liz kyllä huolehtii ahkerasti että kaikki pääsevät porukkaan mukaan, ja alkavat puhua.
Päivä oli siis tosi mukava mutta myös tosi rankka, kun niin paljon tuli uutta asiaa! Avasin myös pankkitilin palkanmaksua varten ja hankin kulkuluvat yliopistolle. Hostellilla tutustuin myös huonekavereihin, jotka ovat kaikki tosi mukavia naisia. Tänään mulla oli muuten "earlyminute" päivä, eli lähdin vähän aikasemmin kotiin. Voisin ottaa tuon sanonnan vaikka hyvinkin tiheään käyttöön, ja on kuulemma myös Lizin lempisanonta :)
Huomenna päivä alkaa aikaisin muutolla, sillä vuokranantaja ei olisi ehtinyt huomenna muuhun aikaan kuin 7:30 aamulla. Mähän oon tässä muutenkin heräillyt aina kuudelta, joten sopii mulle vallan mainiosti. Ihanaa luksusta saada vaatteet ihan vaatekaappiin!
maanantai 29. marraskuuta 2010
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
No worries!
No nyt niitä kuvia tulee! Eihän se oo tekniikan kandi eikä mikään jos ei tämmöstä ongelmaa saa ratkaistua ;) Kuvat meni vähän sekalaiseen järjestykseen, mutta no worries! Mä oon kuullut ton sanonnan jo tänään niin monta kertaa, että mulla ei tosiaankaan ole mitään huolia :) Vaikka toi kuulemma tarkottaa täällä vähän kaikkea, niinku ole hyvä, eipä kestä, jne.
Tänään päätin pyöriä vähän kaupungilla, ja sitten mennä tsekkaamaan reitin yliopistolle ja vähän kampusta Mawson Lakesin alueelle. Ennen lähtöäni laitoin asuntohakemuksen opiskelijataloon ja jätin viestin vastaajaan eräästä toisesta asunnosta jonka löysin netistä, molemmat tuolla Mawson Lakesin alueella/lähellä yliopistoa. Junassa istuessani (nopeiten keskustasta pääsee junalla, 20 min) opiskelijatalon vuokranantaja sitten soitti, ja kysyi koska haluaisin mennä katsomaan huonetta. Sovittiin että saman tien, koska olen jo matkalla. Hän kyseli tiedänkö osoitetta tai onko mulla karttaa, ja eihän mulla ollut kumpaakaan, joten sain reittiohjeet puhelimitse - ja löysin perille! Olen niin ylpeä, koska se ei ollut kuitenkaan ihan nurkan takana. Parilta tyypiltä piti ensin kysyä mihin suuntaan pitää mennä että löytää yliopiston, koska ei ollut tullut mieleenkään ettenkö heti löytäisi sitä juna-asemalta.
Junasta poistuessani sitten myös tyyppi toisesta asunnosta soitti, ja hänen kanssaan sovittiin että tulen tsekkaamaan huoneen kunhan pääseen toisesta. Siis ihan hullun hyvää tsäkää! No worries! Molemmat asunnot oli n. saman hintaisia ja huoneet saman kokoisia. Opiskelijatalossa on 7 makuuhuonetta, toisessa 3, jossa asukkaina ovat sisko ja veli. Ja opiskelijatalo on hieman kauempana. Niin ja opiskelijatalon saa vain kesäksi, eli helmikuun 5. päivään asti. Sanoin molemmille miettiväni asiaa, enkä ole vieläkään päätöstäni heille informoinut, mutta päädyin valitsemaan opiskelijatalon. Vaikka faktalistat olivat toisen asunnon puolesta, niin perustan päätökseni omaan fiilikseeni. Sitä paitsi opiskelijatalon vuokranantaja oli laittanut vielä sähköpostia iltapäivällä, että toivottavasti valitsen hänen talonsa, ja muutenkin oli tosi symppis tyyppi joka suuntaan sojottavine hiuksineen ja partoineen. Hän jopa heitti mut toiselle asunnolle autollaan!
Tiistaihin asti mulla nyt on tosiaan tämä hostelli, eikä rahoja saa takaisin vaikka lähtisi aikaisemmin, joten pysyttelen siis täällä siihen asti. Olisi pitänyt uskoa että kyllä asunto löytyy parissa päivässä, että no worries vaan!
Huomenna sitten ensimmäistä päivää töihin. Kyselin alkuviikosta sähköpostilla proffaltani, että mihin ja koska mun pitäis tulla, ja hän vastas että Liz Blackmore (sama Liz, josta oli puhetta jo viisumien kanssa, ja jonka ansiosta nyt sain tuon opiskelijakämpän) kertoo kyllä. No Lizin kanssa sitten säädettiinkin mun saapumisaikatauluja, ja tämä unohtui kokonaan! Eli en vieläkään oikeastaan tiedä missä ja koska mun pitäis olla. Laitoin hänelle nyt kuitenkin sähköpostia, että tulen hänen toimistolleen 9 aikaan aamulla, koska olettaisin sen olevan sellainen melko hyvä aika. Tietenkään hän ei lue työsähköpostejaan viikonlopun aikana, vaan varmaan juuri vähän ennen kuin tulen paikalle. Oma-aloitteisestihan siis kävin tutkimassa kampusta, ja löysin jo oikean talon mihin mennä. No worries!
No, nyt niitä kuvia:
 | |
| Lumiukko keskellä kesää! |
 |
| Yliopistoa vastapäätä on joku tämmöinen. |
 |
| Mun yliopisto! Miksei TTY:llä oo palmuja? |
 |
| Kaupungilta |
 |
| Tääkin on kaupungilta |
 |
| Mawson Lakesin huudeilla kaikki paikannimet oli kirjotettu tommosella fontilla tommoseen kiviaitaan. Ei siis mitään perus-rumia liikennemerkkejä! Lisää palmuja <3 |
 |
| Näitä on paljon teiden varsilla! |
lauantai 27. marraskuuta 2010
Perillä ollaan!
Täällä sitä nyt sitten ollaan ja ihmetellään. Lennot meni ihan mukavasti, vaikka aluksi hieman lisäjännitystä toikin se, ettei mun lippua löytynyt koneelta. Aikansa puhuttuaan puhelimessa Finnairin setä sai mut chekattua ensimmäiselle lennolle, ja käski mennä sitten Lontoossa chekkautumaan seuraaville lennoille. Sehän vähän jännitti, että kuinka kiirus tulee, kun aikaa Lontoossa oli 1h 20 min, mutta kävikin ilmi että seuraava lento lähtee samasta terminaalista, joten ei siinä sitten ollu minkäänlaista kiirettä.
Lontoosta Singaporeen lento kesti noin 13h, ja sain kyllä ihan mukavasti nukuttuakin, noin 7 tuntia. Tai no, yhden elokuvan sain katsottua kokonaan lennon aikana, kahdessa eri osassa kylläkin, toista aloitin kolme kertaa mutta en päässyt ikinä kovin pitkälle :D Täytyy muuten mainita, että Eat Pray Love oli kirjana tosi hyvä, mutta elokuvana en kovin paljon suosittele...
Singaporessa olikin aikaa ihmetellä noin neljä tuntia ennen viimeistä lentoa. Siinä vaiheessa alkoi huomata aikaerot, kun oli ollut muka yölennolla, mutta perillä oli taas ilta. Eli mulla oli kaksi peräkkäistä yölentoa, ja päivä jäi kokonaan siitä välistä. Viimeiselle lennolle sain molemmin puolin istumaan aasialaiset pojat, toinen Malesiasta ja toinen Singaporesta. Etenkin malesialainen "Hoo" oli tosi puhelias ja iloinen, ja heti alkuun selvisikin että he ovat menossa samaan yliopistoon ja samalle kampukselle kuin minä, mutta he olivat menossa jollekin parin viikon kesäkurssille. "Hoo" muistutti tosi paljon Prahassa tutuksi tullutta "Gofua" ja toista taiwanilaista poikaa, joka puhuu paljon mutta puolesta ei saa selvää :D He olivat myös ihmeissään, kun olen jo Bachelor of Science näin nuorena! He olivat 26 ja 27 vuotiaita ja suorittamassa siis vasta bacheloriaan (eli kandia). Matka meni kuitenkin mukavasti jutellessa, ja sain myös katottua toisenkin elokuvan (Despicable me, SUOSITTELEN!). Lopuksi katsoin myös "Welcome to Adelaide" videon, jossa kerrottiin mm. että täällä sataa todella harvoin. No, tottakai sitten satoi kun päästiin perille.
Mulla oli vastassa ihan oikea autonkuljettaja. Ai niin ja ne karkit sain pitää tosiaan mukanani, kun vaan kerroin että sellaisia on mukana. Autonkuljettaja siis oli ihan semmoinen puku päällä ja nimikyltti rinnassa. Hän heitti mut suoraan hostellille, eli sen kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Huoneen saamista jouduin odottaa neljä tuntia aikaisesta saapumisestani johtuen, joten lähdin keskustaan pyörimään ihanan fressinä 30 tunnin matkustamisen jälkeen. Totesin, että ihan hyvin on kauppoja, vaikka ei h&m:ää ookaan, että selvinnen puoli vuotta! ;) Sain myös haettua uuden puhelinliittymän, jolla pitäisi alkaa aluksi hoitaa mm. asuntoasioita. Yritin taistella väsymystä vastaan tosissani, että unirytmin saisi käännettyä, mutta neljän aikaan meinasin nukahtaa jo istuaalleen, joten meni ottamaan "tunnin" päikkärit. Eli neljän tunnin. No, nyt kyllä väsyttää taas, ja kello on 23.15, joten toivotaan että unta riittää aamuun asti. Päikkäreitten vuoksi jäi sitten asuntoasiatkin huomiselle/myöhemmälle ajalle. Tää hostelli mulla on siis tällä tietoa tiistaille asti.
Yritin laittaa kuviakin tänne, mutta hostellin langaton netti ei vaan kykene siihen. Mutta tosiaan kauhean isoja nuo kadut, kun melkein joka kadulla on vähintään 2 kaistaa/suunta. Paljon on vihreää ja liikenne on rauhallista, vaikuttaa paljon pienemmältä kaupungilta kuin mitä on (1,2 milj. asukasta). Tämä analyysi perustuu siis kävelyyni kahdella eri kadulla. :D
1. päivän ihmetykset: väärän puolen liikenne ja joulukoristeet keskellä kesää. Vaikka molemmista tiesinkin etukäteen, on se silti hämmentävää.
Lontoosta Singaporeen lento kesti noin 13h, ja sain kyllä ihan mukavasti nukuttuakin, noin 7 tuntia. Tai no, yhden elokuvan sain katsottua kokonaan lennon aikana, kahdessa eri osassa kylläkin, toista aloitin kolme kertaa mutta en päässyt ikinä kovin pitkälle :D Täytyy muuten mainita, että Eat Pray Love oli kirjana tosi hyvä, mutta elokuvana en kovin paljon suosittele...
Singaporessa olikin aikaa ihmetellä noin neljä tuntia ennen viimeistä lentoa. Siinä vaiheessa alkoi huomata aikaerot, kun oli ollut muka yölennolla, mutta perillä oli taas ilta. Eli mulla oli kaksi peräkkäistä yölentoa, ja päivä jäi kokonaan siitä välistä. Viimeiselle lennolle sain molemmin puolin istumaan aasialaiset pojat, toinen Malesiasta ja toinen Singaporesta. Etenkin malesialainen "Hoo" oli tosi puhelias ja iloinen, ja heti alkuun selvisikin että he ovat menossa samaan yliopistoon ja samalle kampukselle kuin minä, mutta he olivat menossa jollekin parin viikon kesäkurssille. "Hoo" muistutti tosi paljon Prahassa tutuksi tullutta "Gofua" ja toista taiwanilaista poikaa, joka puhuu paljon mutta puolesta ei saa selvää :D He olivat myös ihmeissään, kun olen jo Bachelor of Science näin nuorena! He olivat 26 ja 27 vuotiaita ja suorittamassa siis vasta bacheloriaan (eli kandia). Matka meni kuitenkin mukavasti jutellessa, ja sain myös katottua toisenkin elokuvan (Despicable me, SUOSITTELEN!). Lopuksi katsoin myös "Welcome to Adelaide" videon, jossa kerrottiin mm. että täällä sataa todella harvoin. No, tottakai sitten satoi kun päästiin perille.
Mulla oli vastassa ihan oikea autonkuljettaja. Ai niin ja ne karkit sain pitää tosiaan mukanani, kun vaan kerroin että sellaisia on mukana. Autonkuljettaja siis oli ihan semmoinen puku päällä ja nimikyltti rinnassa. Hän heitti mut suoraan hostellille, eli sen kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Huoneen saamista jouduin odottaa neljä tuntia aikaisesta saapumisestani johtuen, joten lähdin keskustaan pyörimään ihanan fressinä 30 tunnin matkustamisen jälkeen. Totesin, että ihan hyvin on kauppoja, vaikka ei h&m:ää ookaan, että selvinnen puoli vuotta! ;) Sain myös haettua uuden puhelinliittymän, jolla pitäisi alkaa aluksi hoitaa mm. asuntoasioita. Yritin taistella väsymystä vastaan tosissani, että unirytmin saisi käännettyä, mutta neljän aikaan meinasin nukahtaa jo istuaalleen, joten meni ottamaan "tunnin" päikkärit. Eli neljän tunnin. No, nyt kyllä väsyttää taas, ja kello on 23.15, joten toivotaan että unta riittää aamuun asti. Päikkäreitten vuoksi jäi sitten asuntoasiatkin huomiselle/myöhemmälle ajalle. Tää hostelli mulla on siis tällä tietoa tiistaille asti.
Yritin laittaa kuviakin tänne, mutta hostellin langaton netti ei vaan kykene siihen. Mutta tosiaan kauhean isoja nuo kadut, kun melkein joka kadulla on vähintään 2 kaistaa/suunta. Paljon on vihreää ja liikenne on rauhallista, vaikuttaa paljon pienemmältä kaupungilta kuin mitä on (1,2 milj. asukasta). Tämä analyysi perustuu siis kävelyyni kahdella eri kadulla. :D
1. päivän ihmetykset: väärän puolen liikenne ja joulukoristeet keskellä kesää. Vaikka molemmista tiesinkin etukäteen, on se silti hämmentävää.
torstai 25. marraskuuta 2010
Ny se on menoa!
Ihan vaan vertailun vuoksi haluan laittaa tänne vielä kuvan lähtötilanteesta
Kivat kelit on täällä Suomessa, mutta kyllä nyt on vuodenajan ja ilmaston vaihdos paikallaan! Niin ja kuviakin muuten on sitten esim tänne blogiinkin ottaa juuri saamallani (ja valitsemallani) joululahjalla:
Jeee uus kamera! Ja vihdoinkin olin niin viisastunut että ostin suojuksenkin sille :)
No, mutta eipä tässä sitte sen kummempia ku että kattellaan seuraavan kerran menoa pallon toiselta puolelta! Morjensta vaan! ;)
Kivat kelit on täällä Suomessa, mutta kyllä nyt on vuodenajan ja ilmaston vaihdos paikallaan! Niin ja kuviakin muuten on sitten esim tänne blogiinkin ottaa juuri saamallani (ja valitsemallani) joululahjalla:
Jeee uus kamera! Ja vihdoinkin olin niin viisastunut että ostin suojuksenkin sille :)
No, mutta eipä tässä sitte sen kummempia ku että kattellaan seuraavan kerran menoa pallon toiselta puolelta! Morjensta vaan! ;)
maanantai 22. marraskuuta 2010
Viimeiset päivät
Nyt alkaa olla todellista lähdön tunnelmaa ilmassa! Torstaista, jolloin viimeinen viikko pyörähti käyntiin, on joka päivä on ollut jotain viimeistä (HUOM siis ennen kesää!)
Nyt on siis tiedossa muutama huilipäivä näistä hyvästelyistä ja viimeisistä teoista (näillä näkymin). Torstaina sitten suurin viimeinen juttu, eli viimeinen Suomi-päivä!
Tällä hetkellä on hyvät lähtöfiilikset. Vielä ei oo ilmennyt mitään suurempaa jännitystä ja kuitenkin ne kaikista suurimmat hyvästitkin on vielä vasta tulossa torstaina. Ainoat hetket kun olen edes erityisemmin lähtöä ajatellut, liittyvät kaikki hetkiin, jolloin olen rämpinyt loskassa, kun räntää sataa vaakatasossa tai kun jäädyn ulkona. Näinä hetkinä olen ajatellut tulevaa aurinkoa lämmöllä.
Olen muuten nyt (vasta) tajunnut miten moni asia ei ole enää ennallaan kun tulen takaisin! Vauvoja ja taloja ja uusia asuntoja ainakin tiedossa, valmistumisia, uusia ajokortteja ja täysikäistymisiä, ja tässä vasta ne mitä on jo tiedossa! Että siinäpä kulttuurishokkia kerrakseen kun palaa takaisin sitten kesän kynnyksellä...
- Torstai
- näin viimeisen kerran Marjaanan
- olin viimeisellä visiitillä Suomenlinnassa
- Perjantai
- näin viimeisen kerran Annen, Hannen, Hennan, Nooran ja Tiinan
- matkustin viimeistä kertaa hki-lapua välin
- kävin (ensimmäistä ja) viimeistä kertaa Seinäjoen gringos logosissa (tässä kohtaa voidaan unohtaa se ennen kesää-kohta)
- Lauantai
- näin viimeistä kertaa lähes kaikkia sukulaisia
- BONUS I: Lauantaina oli myös jotain ensimmäistä: ensimmäinen sisarus saatiin naimisiin
- BONUS II: olin myös ensimmäistä kertaa Seinäjoen uudessa Komiassa
- BONUS III: mua onniteltiin ensimmäistä kertaa naimisiin menosta :D (eli Seinäjoki ei ole valmis iltapukuihin baarissa)
- Sunnuntai
- näin viimeistä kertaa äitin ja iskän sekä tuoreen avioparin
- olin viimeisellä kävelyllä Nellin kanssa (lyhyellä, koska oli niin kylymä!)
- Maanantai eli tänään
- näin viimeistä kertaa Elisan, Mimmin, Hetan ja Hannan
- söin viimeinen lounaan motissa
- ostin viimeisen karkkisäkin makuunista
- ostin viimeisen juustonaksu pussin
- olin viimeistä kertaa tentissä (toivottavasti viimeinen ever) edit: oli se, ja kolmonen napsahti, JES!
- käytin viimeistä kertaa VR:n palveluja
- Huomenna
- En keksi mitään viimeistä!
Nyt on siis tiedossa muutama huilipäivä näistä hyvästelyistä ja viimeisistä teoista (näillä näkymin). Torstaina sitten suurin viimeinen juttu, eli viimeinen Suomi-päivä!
Tällä hetkellä on hyvät lähtöfiilikset. Vielä ei oo ilmennyt mitään suurempaa jännitystä ja kuitenkin ne kaikista suurimmat hyvästitkin on vielä vasta tulossa torstaina. Ainoat hetket kun olen edes erityisemmin lähtöä ajatellut, liittyvät kaikki hetkiin, jolloin olen rämpinyt loskassa, kun räntää sataa vaakatasossa tai kun jäädyn ulkona. Näinä hetkinä olen ajatellut tulevaa aurinkoa lämmöllä.
Olen muuten nyt (vasta) tajunnut miten moni asia ei ole enää ennallaan kun tulen takaisin! Vauvoja ja taloja ja uusia asuntoja ainakin tiedossa, valmistumisia, uusia ajokortteja ja täysikäistymisiä, ja tässä vasta ne mitä on jo tiedossa! Että siinäpä kulttuurishokkia kerrakseen kun palaa takaisin sitten kesän kynnyksellä...
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
Tallinna
Ehdinpä tässä kävästä jo Tallinnassakin sitten viime postauksen! Majoituttiin Swissôtellissa (mahtavat näkymät ja aamiainen kerrassaan herkullinen), shoppailtiin vähäsen, kierreltiin vanhassa kaupungissa, rentouduttiin ja tietenkin syötiin. :) Hanna homespää suosittelee muillekin!
Kuvat kertokoot enemmän:
 |
| Siinä se meidän hotelli on |
 |
| Hotellin aulasta |
 |
| Hei siinä nyt näkyy se Monkin mekko! Paitsi ei nyt ehkä ihan pääse täysin oikeuksiinsa noin istuessa. Mutta kuitenkin. |
 |
| Näkymät meidän huoneen ikkunasta (päästiin vain 15. kerrokseen) |
 |
| Mansikka marga-riittaa 30. kerroksen baarissa. Tää on omistettu Mimmille! |
 |
| Sitä vaan tässä myhäilen, että mulla on FARKUT jalassa! |
 |
| Meillä ei oo pahaa hilse-ongelmaa, toi on lunta. |
 |
| "Mä vähän vaan tosta maistan tätä valkosuklaa kakkua" |
 |
| Ja kotia kohti taas. |
tiistai 2. marraskuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)